Valtuutettujen vastauksia kysymyksiin

Teknisten ongelmien vuoksi emme päässeet eilen julkistamaan jo tulleita vastauksia.

Varavaltuutetut ovat toistaiseksi vastanneet kyselyymme aktiivisimmin. Useampi valtuutettu on luvannut vastata kyselyymme viikonlopun aikana.

Yrjö Hakanen	SKP	a) kaupunginvaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Eija Loukoila	VAS	b) varavaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Tarja Tenkula	SDP	a) kaupunginvaltuutettu	c) Kannatan projektia mikäli museon rahoitusmallissa enintään 50% tulee kaupungin varoista
Kati Peltola	VAS	a) kaupunginvaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Thomas Wallgren	SDP	a) kaupunginvaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Seppo Lampela	SKP	b) varavaltuutettu	d) En kannata projektia lainkaan
Jukka Järvinen	SDP	b) varavaltuutettu	c) Kannatan projektia mikäli museon rahoitusmallissa enintään 50% tulee kaupungin varoista
Mika Ebeling	KD	a) kaupunginvaltuutettu	c) Kannatan projektia mikäli museon rahoitusmallissa enintään 50% tulee kaupungin varoista
Tea Vikstedt	VAS	a) kaupunginvaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Jan D. Oker-Blom	RKP	a) kaupunginvaltuutettu	a) Kannatan projektia
Terhi Koulumies	KOK	a) kaupunginvaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Wille Rydman	KOK	b) varavaltuutettu	d) En kannata projektia lainkaan
Sirkku Ingervo	VIRH	a) kaupunginvaltuutettu	c) Kannatan projektia mikäli museon rahoitusmallissa enintään 50% tulee kaupungin varoista
Mika Raatikainen	PS	b) varavaltuutettu	d) En kannata projektia lainkaan
Silvia Modig	VAS	a) kaupunginvaltuutettu	EOS
Jorma Bergholm	SDP	a) kaupunginvaltuutettu	b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
Riitta Skoglund	VIRH	b) varavaltuutettu	c) Kannatan projektia mikäli museon rahoitusmallissa enintään 50% tulee kaupungin varoista

Tiedot vapaamuotoisine kommentteineen löytyvät kokonaisuudessaan taulukosta

Kysely valtuutetuille

Ohessa kysely Helsingin kaupunginvaltuutetuille sekä varavaltuutetuille.

Tiedotamme kyselyn vastauksista ensimmäisen kerran 2.2.2012

1. Helsingin kaupunki suunnittelee rakennuttavansa Guggenheimsäätiölle museon Katajannokalle. Mikä on kantanne asiaan? Valitse yksi seuraavista väitteistä
a) Kannatan projektia
b) Kannatan projektia mikäli museo toteutetaan kokonaan yksityirahoituksella
c) Kannatan projektia mikäli museon rahoitusmallissa enintään 50% tulee kaupungin varoista
d) En kannata projektia lainkaan

2. Vapaamuotoiset perustelut kannallenne (max 5 riviä)

3. Tulisiko aiheesta järjestää mielestänne kansanäänestys. Valitse yksi
a) Ei
b) Kyllä

4. Nimenne

5. Kotisivujenne osoite

6. Asema valtuustossa
a) kaupunginvaltuutettu
b) varavaltuutettu

Tervetuloa tekemään kansanäänestyksestä mahdollista

Helsingin sanomien mukaan (26.1.2012) Guggenheim-käsittelyn aikataulutus siirtyy siten, että kaupunginhallitus aloittaisi aiheen käsittelyn 27.2 Tätä kirjoittaessa siihen on aikaa vajaa kuukausi.

Guggenheim-selvityksen ollessa kesken toivottiin, että ihmiset malttaisivat mielensä ja odottaisivat siihen, että selvitys saadaan valmiiksi. Englanninkielinen selvitys julkaistiin 10.1 ja sitä piti alkaa käsittelemän helmikuun alussa. Tätä kirjoittaessani (28.1.) en ole vieläkään löytänyt selvityksen suomennosta vaikka sellainen - joidenkin väitteiden mukaan - ollaan kyllä saamassa.

Selvityksen puolueellisuus, arvioiden luetettavuus sekä prosessin käsittelyjärjestys ovat olleet kritiikin kohteena, eikä syyttä. Kritiikkiä on myös esitetty myös siitä, ettei museon vaikutusta muuhun taide- ja museokenttään ole tutkittu riippumattomasti. Vaikka avoimia kysymyksiä erityisesti rahoitukseen ja kävijämääräarvioihin liittyen on onkin runsaasti, kuitenkin näyttää siltä, että kaupungin virkamieskunta haluaa asian mahdollisimman nopeasti päätökseen. Osa valtuutetuista on ilmoittanut vastustavansa hanketta, osa puoltavansa ja osa olevansa kiinnostunut "jos vain ehdot saadaan sovittua".

Samanaikaisesti Helsingin kaupunki on budjettineuvotteluissa vaatinut leikkauksia kuntalaisten palveluihin sekä siirtänyt investointeja myöhemmäksi. Kyse on usein ollut 1-2 miljoonan euron arvoisista kohteista. Helsingin Guggenheim-museon arvioitu kustannusvaikutus on noin 180 miljoonaa euroa. Kritiikissä on ihmetelty paljon, miten samanaikaisesti pienempiin,  kaupunkilaisia hyödyntäviin hankkeisiin ei ole varaa, mutta Guggenheimiin sitä löytyisi moninkertaisesti.

Aihe on niin tärkeä, että siitä olisi syytä järjestää kansanäänestys.

Jokaista teistä tarvitaan. Juuri nyt - ei ensi viikolla, ensi kuussa, vaan nyt.

Tavoitteena on kerätä 25 000 allekirjoitusta. Tavoite on pähkähullu ja realistinen, molempia samanaikaisesti. Uskon, että kuukaudessa on mahdollista kerätä tarpeeksi nimiä, jotta kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys on pakko ottaa käsittelyyn.

Kunnallisaloitteen nimienkeruulomake ja keräysohjeet löytyvät täältä.
Jos tunnet kymmenen helsinkiläistä, jotka haluavat olla päättämässä itse asioistaan, tämä lomake on juuri teille:
- Tulosta lomake
- Hanki allekirjoitukset
- Postita se pikaisesti meille (osoite lomakkeessa)


Tiedotamme allekirjoitusten määrästä reaaliaikaisesti. Laskemme nimet päivittäin, kunnes hukumme postiin: sen jälkeen laskemme ääniä sitä mukaa kuin kerkeämme.

Tervetuloa mukaan: työryhmä on toistaiseksi ollut hyvin pieni, mutta sitäkin tehokkaampi. Emme halua omia kaikkia helsinkiläisiä koskevaa asiaa, vaan haluamme tarjota sille organisoidun muodon ja tiedotuskanavan. Lähetämme sähköposteja lähipäivinä kymmenille ihmisille aiheen tiimoilta,  mutta tärkeintä on saada pallo pyörimään ennen kuin se on myöhäistä.

Tervetuloa tekemään mahdotonta mahdolliseksi.

Pörrö Sahlberg
työryhmän koollekutsujana

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvio Guggenheim-säätiön selvityksestä

Opetus- kulttuuriministeriössä on arvioitu Guggenheim- säätiön selvitystä ja sen avoimia kysymyksiä. Koko raportti löytyy täältä. Poimin tästä nyt esiin muutaman yksityiskohdan:

Kohdasta 2.2 huomioitavaa:

Selvityksen mukaan Guggenheim - museoilla on paljon brändimainettaan pienemmät vuosikävijämäärät.

• Guggenheim Venetsia 200 000 kävijää (esitetty kysymysmerkin kanssa)
• Guggenheim New York 1,3 miljoonaa kävijää huippuvuonna 2009
• Guggenheim Bilbao keskimäärin 900 000 kävijää (esitetty kysymysmerkin kanssa)
• Guggenheim Berliini kävijöitä n. 100 000 - 150 000

Guggenheim säätiön vuosikertomuksen mukaan kaikkien museoiden yhteinen kävijämäärä vuonna 2010 oli 2,4 miljoonaa kävijää.

Näiden lukujen valossa selvityksen arvio Helsingin kävijämääristä (noin 500 000 - 550 000 kävijää vuositasolla) tuntuu entistä suuremmalta. Kuitenkin hankkeen laskennalliset vuosikustannukset perustuvat pitkälti myös kävijämäärään

Kohdasta 2.3 huomioitavaa:

Tiivistettynä Bilbao- efektin kritiikkiä josta nähdään, että Guggenheim rahoitti Bilbaon toimintaa 24,7 miljoonalla dollarilla sekä sijoitti taidekokoelmaan 44,5 miljoonaa dollaria. Lisäksi kyse oli suurprojektista johon kuului valtavien liikenneinvestointien (metro, lentokenttä) lisäksi  konsertti- ja kongressitalon rakentaminen museon välittömään läheisyyteen. Valitettavasti tämäkään selvitys ei ole laskenut Bilbaon projektin saamaa sponssorirahoitusta erikseen.

Kohdasta "3.1 Mitä esitetään" huomioitavaa:

Helsingin kaupungin taidemuseon näyttelytoiminta fuusioidaan osaksi Guggenheim-Helsinki  -
toimintaa. Samalla päätösvalta Helsingin kaupungin taidemuseon näyttelytoiminnasta siirtyy
valtuustolta Guggenheim-säätiölle ja ei-julkiseksi.

Malli jota Helsingin taidemuseolle suunnitellaan on mielestäni epäselvästi sanottu sekä Guggenheim- selvityksessä että tässä. Kysymys Hgin kaupunginmuseon näyttelytoiminnasta ja sen järjestämisestä jää mielestäni selvityksessä melkoisen avoimeksi. OKM ei ota kantaa näyttelytilojen kokoon, mutta Guggenheim Helsinki- suunnitelmassa puhutaan 12 000 kerrosneliömetrin rakennuksesta jossa on 4 000 kerrosneliömetriä näyttelytilaa. Kaksi kolmasosaa rakennuksesta on selvityksen perusteella suunniteltu muuhun kuin näyttelytoimintaan (ap. selvityksen mukaan sinne ollaan suunnittelemassa mm. ravintola- ja ostospalveluita sekä ajanviettoalueita). Verrokkina mainittakoon että Kiasman 12 000 kerrosneliöstä noin 9 100 kerrosneliötä on museotiloja.


Kohdasta 3.2 Liiketaloudellinen perustelu huomioitavaa:

Guggenheim selvityksen mukaan taloudellinen kannattavuus perustuu sekä kävijämääräarvioon (n. 530 000 vuosikävijää 12 € lipputuloilla eli noin 4,5 miljoonan lipputulot vuodessa) että sellaisten valtionosuuksien varaan joiden ehtoja Guggenheim- museo ei täyttäisi.

Kohdasta 5 huomioitavaa:

Guggenheim- selvityksessä on oletettu säätiön  toiminnan liiketaloudellisesta luonteesta huolimatta sen nauttivan täällä verovapautta. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvää.

Kiinteistökustannuksia ei sisälly toimintamenolaskelmiin. Kiinteistöveron osuus 1,2 miljoonaa € on
mainittu, mutta se on jätetty pois laskuista. 

Tämä ymmärtääkseni viittaa siis ap. selvityksen sivulta 96 alkavaan kustannuslaskentaan jossa kiinteistön kuluiksi talukoidaan 0,5 miljoonaa mutta selvityksen sivulla 115 mainitaan kiinteistökuluista mainitaan näin:

"(an additional cost of €1.2 million when real estate costs are included)

Yksi Guggnheim- selvityksen suurimmista ongelmista on mielestäni sen tapa esittää kulut graaffisina pylväinä kunnon kustannuslaskelmataulukoiden sijasta. Tällaisilla mainoskuvilla päätösten teko perustuu mielikuviin, ei faktoihin. Suurin osa selvityksen arvioluvuista perustuu hyvin optimistisiin kävijälukemiin sekä muutoin kyseenalaistettavissa oleviin väitteisiin eikä laskennallisia vaiktutuksia ole puolueettomasti selvitetty.

Mitä laki sanoo kunnallisaloitteesta

Kuntalaissa määritellään kuntalaisen aloitusoikeutta sekä kansanäänestystä seuraavasti:

28 §Aloiteoikeus
Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kunnallisaloitteen voi siis tehdä yksikin henkilö. Mikäli aloitteen allekirjoittaa 2 % äänioikeutetuista kuntalaisista se on otettava valtuustokäsittelyyn kuuden kuukauden kuluttua asian vireilletulosta.
1.1.2011 Helsingissä on taskutilaston mukaan ollut 588 549 asukasta. 2% helsinkiläisistä tarkoittaa siis 11 771 henkeä. Äänioikeutettuja helsinkiläisiä on vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ollut 474 210 kpl. Kaksi prosenttia tästä summasta tarkottaisi 9485:ttä nimeä.

30 §Kunnallinen kansanäänestys
Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys.
Kansanäänestys on neuvoa-antava.
Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.
Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.

Helsingin kaupunginvaltuustolla on siis, huolimatta aloitteista, oikeus itsenäisesti päättää neuvovan kansanäänestyksen suorittamisesta. 

31 §Kansanäänestysaloite
Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

5 % helsinkiläisistä tarkoittaa 29 428 henkilöä, kunnallisvaalien 2008 äänioikeutettujen määrästä 5 % on 23 711 henkeä.

Laki neuvoa-antavista kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä sanoo vuorostaan seuraavaa:

4 § (22.12.1995/1649)Kuntalain 31 §:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan asukkaiden aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.

Sopimus Guggenheimin kanssa

Päättäessään Guggenheim selvityksesta 17.1.2011 Helsingin kaupunginvaltuusto myös allekirjoitti sopimuksen. Sopimuksen teksti löytyy täältä suomeksi ja täältä englanniksi. Jos joku kielenkääntäjä haluaa vilkaista onko sopimusten sisältö kaikilla kielillä sama se varmaan olisi paikallaan.

Otan esille muutaman kohdan sopimuksesta:

Kohdasta 3.

"Kymmenen arkipäivän kuluessa kirjallisen selvitysraportin valmistumisesta ja toimituksesta Guggenheim toimittaa Helsingin kaupungille myös yksilöidyn tilityksen selvitykseen liittyvistä toteutuneista kustannuksista. Guggenheim toimittaa pyynnöstä Helsingin kaupungille lisätietoja ja/tai tositteet toteutuneista kustannuksista. Jos selvitykseen liittyvät Guggenheimin kustannukset ovat vähemmän kuin 1.500.000 dollaria, Guggenheim palauttaa Helsingin kaupungille 1.500.000 dollarin ja toteutuneiden kustannusten välisen erotuksen 30 arkipäivän kuluessa selvityksen valmistumisesta."

Onko Helsingin kaupunki saanut yksilöidyn tilityksen selvitykseen liittyvistä toteutuneista kustannuksista ja jos on, onko sen tiimoilta aiheitta ryhtyä toimenpiteisiin?

Kohdasta 3.

"Kaikki tässä sopimuksessa mainitut summat (siis se 2,5 miljoonaa dollaria, toim huom. ) suoritetaan vapaana suomalaisista valtionveroista, kunnallisveroista tai muista veroista, jotka tulisi maksaa Suomen valtion tai kunnallisten säännösten nojalla. Helsingin kaupunki vastaa tällaisista veroista. Jos Helsingin kaupungilla on velvollisuus pidättää tai vähentää tässä tarkoitettuja veroja, Helsingin kaupunki maksaa Guggenheimille (tai muulle asianomaiselle taholle) sellaisen lisäsuorituksen tai sellaiset lisäsuoritukset, ujoiden jälkeen maksettu nettosumma ilman vaadittuja vähennyksiä tai pidätyksiä ( mukaan lukien mahdolliset lisäsuorituksiin kohdistuvat vähennykset tai pidätykset) vastaa sitä kokonaissummaa, joka olisi suoritettu jos mitään pidätystä tai vähennystä ei olisi vaadittu."

Julkisuudessa on puhuttu selvityksen hinnasta vähän eri summin. Tämän luettuaan herää kysymys, miitä Hgin kaupunki oikeasti maksoi selvityksestä? Mukaan lukien verovaikutukset.

Kohdasta 5. 

Guggenheimin selvityssopimus "Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että raportin julkistamisen jälkeenkin tekninen liite pidetään salassa eikä siitä saa antaa tietoja ilman kummankin sopijapuolen etukäteistä kirjallista suostumusta, ottaen huomioon että se sisältää Guggenheimin liike- tai ammattisalaisuuksia".

Toisin sanoen hankkeessa olevia olennaisia taloustietoja salataan.

Kohdasta 5

"Sopijapuolet toteavat edelleen, että Guggenheimin on ennen museon hallintoa tai operointia koskevan sopimuksen allekirjoittamista saatava tätä koskeva suostumus asianomaisilta tahoilta espanjan Bilbaossa ja että tällaista suostumusta ei tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä ole annettu. Jos sopijapuolet haluavat edetä museohankkeen toteuttamisessa, Guggenheim tekee parhaansa mainitun suostumuksen hankkimiseksi".

Voidaanko Bilbaosta torpata Helsingin projekti sen jo käynnistyttyä ennen museotoiminnan aloittamista?

Kohdasta 7.

Mikään tässä sopimuksessa ei anna Helsingin kaupungille oikeuksia GUGGENHEIM-, GUGGENHEIM-MUSEO- TAI SOLOMON R.GUGGENHEIM- SÄÄTIÖ- nimiin tai mihinkään niiden johdannaisiin tai muunnelmiin, koska ne on nimenomaisesti varattu Guggenheimin käyttöön. Helsingin kaupunki (a) myöntää, että GUGGENHEIM ja sen muunnelmat ovat Guggenheimin maailmankuulu tavaramerkki, joka on rekisteröity yli 50 massa, ja (b) toteaa, että Guggenheimin nimen tai sen muunnelimien käyttö Helsingin kaupungin tai sen edustajien toimesta, muutoin kuin selvityksen toteuttamiseksi tarpeellisen asiakirja-aineiston puitteissa sekä yhdessä hyväksyttyjen lehdistötiedotteiden tai muiden 5 pykälässä tarkoitettujen PR-hankkeiden yhteydessä edellyttää Guggenheimin nimenomaista etukäteissuostumusta.

Sopimus tarkoittanee siis sitä, että Helsingin kaupungin tulee hyväksytyttää aiheeseen liittyvä tiedoitusmateriaalinsa Guggenheimilla.

Kohdasta 8.

Lainvalinta:
"Tähän sopimukseen ja kaikkiin sen voimassaoloa, tulkintaa, noudattamista ja täytäntöönpanoa koskeviin kysymyksiin (mukaan lukien kannerajoitukset) sovelletaan New Yorkin osavaltion lainsäädäntöä ja niitä arvioidaan sen mukaisesti, riippumatta kyseiseen sääntelyyn sisältyvistä lainvalintasäännöksistä ja ottamatta huomioon mahdollisia säännöksiä tai oikeusperiaattteita siitä, että sopimuksia tulkitaan vastoin laatijan etua"

Kuinka hyvin Helsingin kaupunki sopijaosapuolena tuntee New Yorkin osavaltion lainsäädäntöä?

Kohdasta 11

"Määräysten voimassaolo:
Osapuolet toteavat, että sopimuksen pykälissä 4,5,6,7,8,9, 10 ja 11 olevat määräykset jäävät voimaan tämän sopimuksen mistä tahansa syystä tapahtuvan päättymisen ja selvityksen valmistumisenkin jälkeen.".

Kohdat ovat:

4. Selvityksen tulos ja immateriaalioikeudet

5. Tietojen antaminen asiakirjoista; luottamuksellisuus, PR

6. Velvoitteiden rajoitukset

7. Tavaramerkit

8. Lainvalinta

9. Allekirjoitusvaltuudet; vastuuvapaus

10. Välimiesmenettely

11. Määräysten voimassaolo